Neljä kansalaisaloitetta

00_yhteenveto.md

Neljä kansalaisaloitetta

Neljä järjestelmää, jotka lupaavat mutta eivät pidä. Neljä mekanismia, jotka tekevät lupauksista sitovia.

• Toimeentulotuki lupaa auttaa takaisin jaloilleen - mutta vaatii ensin säästöjen tuhoamisen.
• Hoitotakuu lupaa hoidon 6 kuukaudessa - mutta 31 000 potilasta odottaa yli rajan.
• Lupajärjestelmä lupaa päätöksen - mutta yli 3 miljardia investointeja on jumissa.
• Lakimiesten valvonta lupaa suojella asiakkaita - mutta piilottaa kurinpitohistorian ja jättää osan toiminnasta kokonaan valvomatta.

1. Oikeus säästöihin

Toimeentulotuen varallisuusrajan nostaminen.

Ongelma: Suomi vaatii toimeentulotukihakijaa polttamaan säästönsä nollaan ennen avun saamista. Saksa sallii 15 000 € pysyvästi, Tanska 1 340 €.

Ratkaisu: 10 000 € varallisuuden suojaosuus aikuista kohden.

Eduskunnassa on käsittelyssä "Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan" (KAA 6/2025). Se korjaa työn kannustinloukun. Tämä aloite korjaa säästämisen kannustinloukun.

2. Sitova hoitotakuu

Automaattinen palveluseteli kun hoitotakuu ylittyy.

Ongelma: 31 000 potilasta odottaa hoitoa yli lakisääteisen 6 kuukauden rajan (18 % jonosta). Pahimmat: Pohjois-Savo (28 %), tekonivelkirurgia (40 %). Valvira määräsi 9.10.2025 yli 20 M€ uhkasakot - mutta sakot menevät valtion kassaan, eivät potilaalle.

Ratkaisu: Kun hoitotakuu ylittyy, potilas saa automaattisesti palvelusetelin yksityiselle. Omavastuu = julkisen maksu.

Tanskan malli: 30 päivän jälkeen potilas valitsee yksityisen. Järjestelmä on toiminut vuodesta 2002.

3. Investointien lupaleikkuri

Ehdoton määräaika ympäristölupakäsittelylle.

Ongelma: Lupaprosessit kestävät vuosia. Sokli-kaivos: yli 50 vuoden prosessi. BASF Harjavalta: tehdas rakennettu valmiiksi, lupa jäissä valitusten vuoksi. Tuulivoimahankkeista 75 % valitetaan, mutta 90 % valituksista hylätään. Merkittävä osa valituksista on viranomaisten toisistaan tekemiä.

Ratkaisu: 12 kk ehdoton määräaika + sisäinen leikkuri lausunnoille + viranomaisvalitusten rajoittaminen. Jos viranomainen ei päätä, lupa myönnetään automaattisesti tiukoilla vakioehdoilla (BAT-standardit).

Saksan malli: "Genehmigungsfiktion" + EU RED III vaatii hiljaista hyväksyntää.

4. Oikeusalan vastuu

Toimiva valvontajärjestelmä oikeudellisille ammattilaisille.

Ongelma: Asianajajien kurinpito on käytännössä salaista. Vuonna 2024: 643 kantelua, kolme asianajajaa olisi erotettu - mutta kaikki ehtivät erota ensin. Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta kattaa vain oikeudenkäynnit - muu toiminta on täysin valvonnan ulkopuolella.

Ratkaisu: Julkinen kurinpitorekisteri + eroamisporsaanreiän tukkiminen + määräaikainen toimintakielto (puuttuva väliporras) + maallikkoenemmistö valvontaan + valvonnan laajentaminen kattamaan kaikki oikeudellinen toiminta.

Vertailu: Kalifornia: 37 % kurinpitoseuraamuksista on määräaikaisia keskeytyksiä. Suomessa 0 %. Norja ratkaisi vastaavan valvonta-aukon 2022 asianajajalailla.

01_oikeus_saastoihin.md

Oikeus säästöihin

Otsikko

Oikeus säästöihin - toimeentulotuen varallisuusrajan nostaminen

Muoto

Lakiehdotus

Aloitteen sisältö

Ehdotamme toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) muuttamista siten, että:

1. Suojasäästöosuus: Toimeentulotukea myönnettäessä hakijan varallisuudesta jätetään huomioimatta säästöt 10 000 euroon asti aikuista kohden.

2. Puskurin kerryttäminen: Tuensaajalla on oikeus säästää osan satunnaisista tuloista ilman, että se leikkaa seuraavan kuukauden tukea, kunnes suojasäästöosuus täyttyy.

Muutettavat lait:

• Laki toimeentulotuesta 1412/1997

Perustelut

SUHDE KANSALAISALOITTEESEEN KAA 6/2025

Eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite KAA 6/2025 vp: "Suojaosan palauttaminen työttömyyspäivärahaan ja asumistukeen" (26.2.2025, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa).

KAA 6/2025 korjaa ansiotulojen kannustinloukun: "Rankaistaanko työnteosta?" Tämä aloite korjaa varallisuuden kannustinloukun: "Rankaistaanko säästämisestä?"

KAA 6/2025 koskee työttömyyspäivärahan ja asumistuen saajia. Tämä aloite koskee toimeentulotuen hakijoita. Aloitteet täydentävät toisiaan. Molemmat ongelmat kumpuavat samasta juurisyystä: järjestelmä, joka rankaisee itsenäiseen selviytymiseen pyrkimisestä.

1. JÄRJESTELMÄ LUO SEN MITÄ SE VÄITTÄÄ HOITAVANSA

Nykyinen toimeentulotukijärjestelmä vaatii hakijaa realisoimaan lähes kaiken varallisuutensa (usein alle 50 euron rajaan asti) ennen avun saamista. Yhdistettynä 100 prosentin efektiiviseen marginaaliveroon (jokainen ansaittu euro vähentää tukea eurolla), tämä:

• Pakottaa ihmiset taloudelliseen haavoittuvuuteen
• Rankaisee säästämisestä ja varautumisesta
• Estää puskurin rakentamisen, joka mahdollistaisi irtautumisen tuesta
• Muuttaa tilapäisen kriisin pysyväksi loukuksi

Vuonna 2023 toimeentulotukea sai 298 000 kotitaloutta (453 000 henkilöä, noin 7 % väestöstä). Nykyinen järjestelmä luo kannustimen siirtää varallisuus epävirallisiin muotoihin (käteinen, perheenjäsenten hallussa). Suojaraja tekisi järjestelmästä sekä inhimillisemmän että läpinäkyvämmän.

Salonen ja Saikkonen (2018) seurasivat nuoria aikuisia: 70 % ei koskaan tarvinnut toimeentulotukea, 14 % käytti sitä tilapäisesti ja irtautui. Loput 16 % jäi toistuvaan (9 %) tai pysyvään (7 %) tuen tarpeeseen.

Suomen perustulokokeilu (2017-2018) osoitti saman: rangaistuksen poistaminen ei vähentänyt työllistymistä mutta paransi merkittävästi hyvinvointia (Kangas ym. 2019).

2. KANSAINVÄLINEN VERTAILU

Suomi on poikkeuksellisen rankaiseva verrattuna muihin maihin:

• Saksa (Bürgergeld): 40 000 € sallittu karenssiaikana (6 kk vuodesta 2025), 15 000 € pysyvästi
• Iso-Britannia (Universal Credit): 6 000 £ täysi suoja, 16 000 £ katto
• Tanska (kontanthjælp): 10 000 DKK (~1 340 €) per henkilö
• Australia (JobSeeker): 321 500 AUD (noin 195 000 €)
• Suomi: noin 0 € (harkinnanvarainen)

Saksan pysyvä suojaraja (15 000 €) on kertaluokkia suurempi kuin Suomen käytännön raja. Ehdottamamme 10 000 € on maltillinen.

3. KAPASITEETIN RAKENTAMINEN VS. KÖYHYYDEN HALLINTA

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus erottaa kaksi lähestymistapaa: köyhyyden hallinta (tulonsiirrot + valvonta) ja kapasiteetin rakentaminen (varallisuuden kerryttäminen + irtautumispolut).

Kapasiteettia rakentavat järjestelmät (esim. Singaporen CPF, BRAC:n Graduation-malli) perustuvat kahteen periaatteeseen:

1. Työn on aina kannattava - ei 100 % marginaaliveroa
2. Varallisuus mahdollistaa irtautumisen - puskuri antaa neuvotteluvoimaa, liikkuvuutta ja kriisinsietokykyä

Kapasiteettia rakentava järjestelmä on myös halvempi pitkällä aikavälillä: ihminen joka irtautuu tuesta lakkaa maksamasta. Nykyinen järjestelmä luo pysyvää riippuvuutta, joka maksaa ikuisesti.

Nykyinen järjestelmä on optimoitu köyhyyden hallintaan. Tämä aloite siirtää painopistettä kohti kapasiteetin rakentamista.

02_hoitotakuu.md

Sitova hoitotakuu

Otsikko

Sitova hoitotakuu - automaattinen palveluseteli kun hoitotakuu ylittyy

Muoto

Lakiehdotus

Aloitteen sisältö

Ehdotamme terveydenhuoltolakiin (1326/2010) uutta 54 a §:ää:

1. Subjektiivinen oikeus: Potilaalla on oikeus palveluseteliin ilman erillistä hakemusta, kun hoitotakuun määräaika ylittyy. Oikeus ei koske kiireellistä hoitoa.

2. Automaattisuus: Hyvinvointialueen on myönnettävä palveluseteli 7 päivän kuluessa rajan ylittymisestä kun:

   • Perusterveydenhuollossa: 3 kuukauden (aikuiset) tai 14 päivän (alle 23-v) raja ylittyy
   • Erikoissairaanhoidossa: 6 kuukauden raja ylittyy
   • Mielenterveyspalveluissa (alle 23-v): 28 päivän raja ylittyy

3. Täysi arvo: Palvelusetelin arvo määrätään siten, että potilaan omavastuu ei ylitä vastaavaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksua.

4. Ilmoitus: Potilas saa automaattisen ilmoituksen Suomi.fi- tai OmaKanta-palvelun kautta kun seteli aktivoituu.

Muutettavat lait:

• Terveydenhuoltolaki 1326/2010 (uusi 54 a §)
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009
• Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta

Perustelut

1. MASSIIVINEN LAINVASTAINEN JONO

Elokuussa 2024 lähes 31 000 potilasta odotti erikoissairaanhoitoa yli lakisääteisen 6 kuukauden rajan (18 % jonosta). Pahimmat alueet: Pohjois-Savo (28 %), Pohjois-Pohjanmaa (27 %). Pahimmat erikoisalat: tekonivelkirurgia (40 % yli rajan), kaihileikkaukset.

Valvira määräsi 9.10.2025 yhdeksälle hyvinvointialueelle ja HUS-yhtymälle yhteensä yli 20 miljoonan euron uhkasakot (HUS 8,5 M€, Varsinais-Suomi 3,5 M€, Pohjois-Pohjanmaa 3 M€). Tilanne ei ole parantunut.

2. NYKYINEN VALVONTA EI AUTA POTILASTA

Uhkasakko rankaisee järjestäjää mutta ei anna mitään helpotusta potilaalle. Potilas odottaa edelleen lonkkaleikkaustaan kipujen kanssa. Sakko menee valtion kassaan, ei hoitoon.

3. TANSKAN MALLI TOIMII

Tanskassa "Udvidet frit sygehusvalg" antaa potilaalle oikeuden yksityiseen hoitoon julkisella rahalla jo 30 päivän jonon jälkeen. Järjestelmä on toiminut vuodesta 2002: se kannustaa julkisia sairaaloita tehokkuuteen, koska "raha seuraa potilasta." Arvioinnit osoittavat vähentyneitä odotusaikoja ilman merkittävää cream-skimmingiä.

4. INFRASTRUKTUURI ON OLEMASSA

Kanta-palvelut, Palse.fi ja hyvinvointialueiden palvelusetelijärjestelmät ovat jo toiminnassa. Tarvitaan vain:

• Hoitotarpeen arviointipäivän reaaliaikainen kirjaaminen
• Automaattinen määräajan seuranta
• Ilmoituksen laukaisu ylittyessä

5. KANNUSTINRAKENNE KORJAUTUU

Hyvinvointialue on jo saanut rahoituksen potilaan hoitamiseksi määräajassa. Jos alue epäonnistuu, raha ohjautuu yksityiselle tuottajalle. Yksityinen hoito voi maksaa enemmän (lonkkaleikkaus: julkinen ~7 300 €, yksityinen 10 000-15 000 €), mutta tämä kustannus on pienempi kuin odottamisen kokonaishinta: sairauspäivärahat (~1 mrd €/v), menetetyt verotulot ja tuottavuushäviö (arvio 5-10 mrd €/v). Järjestelmä luo voimakkaan kannustimen parantaa julkista tuotantoa.

03_investointileikkuri.md

Investointien lupaleikkuri

Otsikko

Investointien lupaleikkuri - ehdoton määräaika ympäristölupakäsittelylle

Muoto

Lakiehdotus

Aloitteen sisältö

Ehdotamme säädettäväksi uutta lainsäädäntöä suurten teollisten hankkeiden lupakäsittelystä:

1. Soveltamisala: Koskee suuria teollisia hankkeita (investointiarvo yli 50 miljoonaa euroa, yhdenmukainen vihreän siirtymän investointien verohyvityslain 148/2025 kynnysarvon kanssa).

2. Ehdoton määräaika: Toimivaltainen viranomainen päättää ympäristöluvasta 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta. Hakemuksen on oltava täydellinen; puutteellinen hakemus palautetaan täydennettäväksi 14 päivän kuluessa, eikä määräaika ala kulua ennen täydellistä hakemusta. Määräaikaa voidaan pidentää enintään 3 kuukaudella poikkeuksellisissa olosuhteissa, kirjallisella perustelulla.

3. Ehdollinen hiljainen hyväksyntä: Jos viranomainen ei anna päätöstä määräajassa:

   • Lupa katsotaan myönnetyksi
   • Lupaan sovelletaan automaattisesti Valtioneuvoston asetusta vakioehdoista (BAT-standardit, päästörajat, tarkkailuvelvoitteet)
   • Toiminnanharjoittaja kantaa täyden ankaran vastuun vakioehtoja ylittävistä vahingoista
   • Viranomainen suorittaa jälkitarkastuksen 12 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta

4. Todistus: Viranomainen antaa ehdollisen luvan todistuksen 7 päivän kuluessa määräajan umpeutumisesta. Tämä toimii muutoksenhakukelpoisena hallintopäätöksenä.

5. Sisäinen leikkuri: Jos lausuntoa antava viranomainen (ELY, Museovirasto, Puolustusvoimat) ei vastaa 30 päivässä, sen katsotaan hyväksyneen hakemuksen.

6. Viranomaisvalitusten rajoittaminen: Viranomainen ei voi valittaa toisen viranomaisen myöntämästä luvasta, ellei kyseessä ole ympäristönsuojelulain 191 §:n mukainen yleinen etu. Näkemyserot on ratkaistava lupaprosessin aikana, ei valitusteitse.

Muutettavat lait:

• Laki ympäristöasioiden käsittelystä lupa- ja valvontavirastossa (Luova-laki)
• Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (uusi 87 a §)
• Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 808/2019

Perustelut

1. INVESTOINTIEN PYSÄHTYMINEN

EK:n yrityskyselyn (2021) mukaan yli 3 miljardin euron investoinnit ovat pysähdyksissä viranomaisten lupakäsittelyssä. Vihreän siirtymän investointiaikeiden kokonaisarvo on yli 260 miljardia euroa, mutta vain murto-osa etenee toteutukseen. Suomi kilpailee pääomasta kansainvälisillä markkinoilla, joilla Saksa rakentaa LNG-terminaaleja kuukausissa "Genehmigungsfiktion"-mekanismilla.

2. TAVOITEAJAT EIVÄT SIDO

Nykyiset tavoiteajat (12 kk etusijahankkeet) ovat suosituksia ilman automaattisia seuraamuksia. Viranomainen voi pysäyttää kellon "lisäselvityspyynnöillä" loputtomasti. Ehdoton määräaika ei estä perusteellista ympäristöarviointia - se estää loputtoman viivyttelyn.

3. VALITUSPROSESSIN KESTO JA VALITTAJAT

Suurten teollisuushankkeiden luvista valitetaan usein. Keskimääräinen käsittelyaika Vaasan hallinto-oikeudessa on 19 kuukautta, KHO:ssa 6,5 kuukautta. Valitettu hanke odottaa tyypillisesti 3-4 vuotta ennen kuin rakentaminen voi alkaa.

EK:n mukaan merkittävä osa valituksista on viranomaisten toisistaan tekemiä. Viranomaiset valittavat toistensa päätöksistä sen sijaan, että ratkaisisivat näkemyseronsa lupaprosessin aikana. Tuulivoimahankkeista noin 75 % valitetaan, mutta 90 % valituksista hylätään - viivytys ei johda muutoksiin.

4. ESIMERKKITAPAUKSET

• Sokli: Fosfaattikaivos, lupa myönnetty 2018, KHO kumosi 2022. Yli 50 vuoden prosessi.
• BASF Harjavalta: Akkumateriaalitehdas rakennettu valmiiksi, lupa keskeytetty valitusten vuoksi 2024. Satoja työpaikkoja jäissä.
• Finnpulp: 1,6 miljardin euron hanke peruutettu vuosien lupaprosessin jälkeen. Inflaatio tappoi kannattavuuden.

5. EU-OIKEUS TUKEE

RED III (Uusiutuvan energian direktiivi 2023/2413) edellyttää jäsenvaltioilta hiljaista hyväksyntää tietyille välivaiheille. Suomen on joka tapauksessa implementoitava tämä. Sama mekanismi voidaan laajentaa koskemaan kaikkia suuria teollisia investointeja.

6. VAKIOEHDOT TURVAAVAT YMPÄRISTÖN

Hiljainen lupa ei tarkoita "vapaata" lupaa. Vakioehdot perustuvat tiukimpiin EU-standardeihin (BAT-päätelmät, päästörajat), jotka takaavat ympäristövaatimusten täyttymisen. Toiminnanharjoittajan ankara vastuu luo vahvan kannustimen ylittää minimivaatimukset - vahingonkorvausriski on rajaton.

04_oikeusalan_vastuu.md

Oikeusalan vastuu

Otsikko

Oikeusalan vastuu - toimiva valvontajärjestelmä oikeudellisille ammattilaisille

Muoto

Lakiehdotus

Aloitteen sisältö

Ehdotamme säädettäväksi uutta lainsäädäntöä oikeudellisten ammattilaisten valvonnasta:

1. Julkinen kurinpitorekisteri: Perustetaan julkinen, verkossa haettava rekisteri kaikista oikeudellisille ammattilaisille (asianajajat, luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat) määrätyistä kurinpitoseuraamuksista. Merkinnät säilyvät rekisterissä 10 vuotta.

2. Eroamisporsaanreiän tukkiminen: Jos asianajaja eroaa Asianajajaliitosta tutkinnan aikana, tutkinta on vietävä loppuun ja mahdollinen "katsotaan erotetuksi" -päätös merkittävä rekisteriin. Eroaminen ei saa poistaa kurinpitohistoriaa.

3. Kurinpidon porrastus: Seuraamusjärjestelmään lisätään määräaikainen toimintakielto (6 kk, 1 v, 3 v) huomautuksen ja erottamisen väliin. Tämä mahdollistaa oikeasuhtaiset seuraamukset vakavasta mutta ei pysyvästä rikkomuksesta.

4. Maallikkoenemmistö: Valvontalautakunnan kokoonpanoa muutetaan siten, että vähintään 50 % jäsenistä on muita kuin oikeustieteen tutkinnon suorittaneita (Tanskan mallin mukaan).

Muutettavat lait:

• Laki asianajajista 496/1958
• Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 715/2011

Perustelut

1. KULUTTAJANSUOJA JA TIEDONSAANTI

Asianajajan valinta on yksi merkittävimmistä kuluttajapäätöksistä: kyse voi olla vapaudesta, omaisuudesta tai perheestä. Silti kuluttaja ei käytännössä voi tarkistaa asianajajan kurinpitohistoriaa ennen toimeksiannon antamista.

Laki mahdollistaa tietopyynnön valvontalautakunnan julkisesta päiväkirjasta (14 pv määräaika). Valvontalautakunta itse toteaa: "nimestään huolimatta kyseessä ei ole kenen tahansa nähtävillä oleva tietokanta." Ei verkkohaettavissa, kukaan kuluttajaneuvoja ei mainitse mahdollisuutta, ja huomautus poistuu rekisteristä 3 vuoden jälkeen. Lisäksi 14 päivän odotusaika tekee järjestelmästä käyttökelvottoman kiireellisissä tilanteissa - pidätys, kiireellinen kielto, huoltajuusriita. Verkossa haettava rekisteri mahdollistaisi tarkistuksen sekunneissa.

Vertailun vuoksi: ravintolan hygieniamerkinnät ovat julkisia ja haettavissa sekunneissa (Oiva).

Asianajajat harjoittavat valtion myöntämää yksinoikeutta. Tämä etuoikeus edellyttää vastaavaa vastuuvelvollisuutta.

2. PUUTTUVA VÄLIPORRAS JA RIITTÄMÄTTÖMÄT SAKOT

Nykyisessä kurinpitojärjestelmässä on huomautus, varoitus, seuraamusmaksu (enintään 15 000 €) ja erottaminen - mutta ei määräaikaista toimintakieltoa. Puuttuva väliporras pakottaa valitsemaan lievän seuraamuksen tai uran lopettamisen. Käytännössä lautakunta valitsee lähes aina lievemmän.

Kansainvälinen vertailu:

• Kaliforniassa 37 % kurinpitoseuraamuksista on määräaikaisia keskeytyksiä. Suomessa 0 %.
• Suomen enimmäissakko: 15 000 €
• Tanskan sakkoporras: 80 000 €
• Ruotsi 2024: 250 000 kruunua (noin 22 000 €)

3. AMMATTIKUNTAVALVONNAN USKOTTAVUUS

Suomen Valvontalautakunnassa on 6 asianajajaa, 3 lakiasiantuntijaa ja 2 maallikkoa. Tanskan vastaavassa elimessä on 9 asianajajaa ja 9 maallikkoa.

Itsevalvonta epäonnistuu ennustettavasti: valvojat tuntevat valvottavat, pieni oikeusyhteisö luo verkostopainetta, ja lievät rangaistukset eivät pelota. Norja erottaa noin 24 asianajajaa vuodessa, Suomi 2. Asukaslukuun suhteutettuna Norja erottaa yli kymmenkertaisesti enemmän. Norjalaiset asianajajat eivät ole kymmenkertaisesti epäeettisempiä - järjestelmät tuottavat eri tuloksia.

Valvontalautakunnan tilastot (2023): 594 tapausta käsitelty, 382 (64 %) hylätty tai jätetty tutkimatta, 130 tapauksessa rikkomus todettiin mutta katsottiin liian vähäiseksi seuraamukselle, 2 erotusta (0,3 %).

Valvontalautakunta antoi 7.5.2024 varoituksen luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle, joka oli uhannut tuomaria 416 000 euron uhkasakkovaatimuksella vaikuttaakseen päätökseen. Monissa maissa tämä johtaisi toimintakieltoon tai erottamiseen - ja rikostutkintaan.

4. EROAMISPORSAANREIKÄ

Vuonna 2024 valvontalautakuntaan tuli ennätysmäärä kanteluita (643). Kolme asianajajaa olisi erotettu - mutta kaikki ehtivät erota ensin. Eroamalla tutkinnan aikana asianajaja voi välttää "erotettu"-merkinnän ja jatkaa toimintaansa luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana.

5. VALVONTA-AUKKO: LUVAN SAANEET OIKEUDENKÄYNTIAVUSTAJAT

Luvan saaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonta kattaa vain oikeudenkäynnit. Oikeudenkäynnin ulkopuolinen toiminta - uhkauskirjeet, neuvottelut, sopimustyö - on täysin valvonnan ulkopuolella.

Aukko luotiin tietoisesti 2011 (HE 318/2010 vp, kohta 3.2.5: valvonnan laajentaminen "olisi vaikeaa"). Oikeuskansleri varoitti 2017 (OKV/3/50/2016), että tilanne on kestämätön. Oikeusministeriö sivuutti varoituksen avatessaan lain 2024 (HE 73/2024).

Tämä luo nurinkurisen tilanteen: vähemmän valvontaa haluava voi joko pysyä luvan saaneena oikeudenkäyntiavustajana tai erota Asianajajaliitosta. Norja ratkaisi vastaavan ongelman 2022 asianajajalailla (advokatloven), joka yhtenäisti kaikkien oikeudellisten ammattilaisten valvonnan.

6. KANSAINVÄLINEN VERTAILU

• USA: Julkinen, haettava kurinpitorekisteri 44 osavaltiossa
• Iso-Britannia: SRA julkaisee päätökset verkossa, 5-10 vuotta
• Ruotsi 2023: Julkaisee nyt kaikki täysistuntopäätökset
• Suomi: Manuaalinen tietopyyntö mahdollinen, mutta ei verkkohaettavissa. Huomautus poistuu 3 v, varoitus 6 v.

7. TOTEUTETTAVUUS

Rekisterin perustamiskustannukset ovat vähäiset: tiedot ovat jo olemassa, ne vain julkaistaan haettavassa muodossa. Valvontalautakunnan kokoonpanomuutos ei aiheuta lisäkustannuksia.